Mon premier livre paraîtra au cours de l’été, d’abord en finnois via la coopérative d’édition STRESA, et peut-être plus tard en français, dès qu’un partenaire approprié sera trouvé.
Esikoiskirjani ilmestyy kesän kuluessa, ensin suomeksi STRESA-kustannusosuuskunnan kautta, ja ehkä myöhemmin ranskaksi, kunhan sopiva taho löytyy.
L’écriture veut un univers dans lequel je dois pénétrer par de nombreuses portes et espaces intermédiaires. S’y introduire s’apparente à l’hypnose, on entre progressivement dans un état d’esprit propice, on ne peut pas en sortir brusquement. Sans cela, le récit s’écroule, le décor se dissipe, les phrases s’évaporent, se mélangent et éclatent en une myriade de bulles insignifiantes. Parfois, le texte se propulse en avant, les barrages sont ouverts et on capte mal une infime particule de pensée dans le courant. Les mots, les énoncés déferlent les uns sur les autres, lâchent des éclairs lumineux pour se nourrir, s’affiner ou se faire oublier.
Kirjoittaminen tarvitsee paikan, johon pitää astua monien ovien ja välieteisten kautta. Valmistautuminen sisälle siirtymiseen on kuin hypnoosi, oikeaan vireeseen vaivutaan vähitellen, siitä ei voi irtaantua äkisti. Muuten rakennelma hajoaa, tila rikkoutuu, lauseet haihtuvat, sekaantuvat, poksahtavat mitättömän pieniksi kupliksi. Välistä teksti työntää itseään edellään, padot ovat avoinna ja virrasta on vaikea napata ajatuksen haiventa. Sanat, lauseet hyökyvät toistensa yli, jättävät jalkoihinsa kirkkaita välähdyksiä, hautumaan, jalostumaan tai unohtumaan.